Kartta - Šovgenovin piiri (Shovgenovskiy Rayon)

Šovgenovin piiri (adygeksi Шэуджэн район, Šeudžen raion) on kunnallinen itsehallintoalue Adygeian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1924 perustetun piirin pinta-ala on 521,5 neliökilometriä. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1929 valkoisten elokuussa 1918 teloittaman Kubanin–Mustanmeren neuvostotasavallan vuoristolaisasioiden komissaarin Mos Šovgenovin mukaan. Asukkaita on 15 500 henkeä (vuonna 2009).

Šovgenovin piiri sijaitsee Adygeian koillisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Krasnodarin aluepiirin Kurganinskin ja Ust-Labinskin piireihin, idässä Adygeian Košehablin ja etelässä Giaginskajan piireihin, lounaassa Krasnodarin aluepiirin Beloretšenskin piiriin sekä lännessä Adygeian Krasnogvardeiskojen piiriin. Suurin osa pinta-alasta on peltoa ja niittyä. Metsistä suurin on 30 neliökilometrin laajuinen Tšornyi les. Piirin pohjois- ja itärajaa pitkin virtaa Labajoki. Hyötykaivannaisia ovat hiekka, sora ja savi.

Piiriin kuuluu kuusi maalaiskuntaa: Dukmasov, Džerokai, Hakurinohabl, Hatažukai, Mamheg ja Zarevo. Hallinnollinen keskus on Hakurinohablin kylä. Kaikkiaan piirissä on 7 kylää, 3 taajamaa ja 21 huuttoria. Asukkaista 64 % on adygeja ja 35 % venäläisiä. Kaupunkiväestöä ei ole.

Seudun pääelinkeino on viljakasvien viljelyyn erikoistunut maatalous. Viime vuosina on pyritty kehittämään myös nautakarjan, lampaiden, sikojen ja siipikarjan kasvatusta. Teollisuutta edustavat meijeri, leipätehdas, lihanjalostuslaitos ja makkaratehdas. Lisäksi harjoitetaan hampun jalostusta sekä rakennustarvikkeiden tuotantoa.

Vuonna 2007 piirissä toimi 15 yleissivistävää koulua, 7 lastentarhaa, lastenkoti, täydennyskoulutuskeskus ja urheilukoulu. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kansankulttuurin keskus, 17 kulttuuri- ja kerhotaloa, keskuskirjasto ja sen 14 haaraosastoa, kaksi valtiollista ja kaksi kansanmuseota. Sosiaalipalveluihin kuuluu piirisairaala, piirin poliklinikka, 17 ensiapuasemaa, lasten kuntoutuskeskus ja vanhainkoti. Alueella on lähes 500 arkeologista, historiallista ja kulttuurimuistomerkkiä. Niistä huomattavimpia ovat muinaiset kurgaanihaudat, kultti- ja asuinpaikat.